sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

sinä olet taivas. minä meri

En tiedä, mitä ajatella. Sisimmässä kipua. Kaipuuta, vaikken ole vielä edes lähtenyt. Kuvittelen olevani parvessa lentävä lintu, joka on muuttomatkalla. Muistoja jää. Ihmiset pysyvät elämässä mukana, mutta miten iso kolo jää sydämen pohjalle muistuttamaan tästä kaikesta onnesta. En halua päästää irti. En näistä hetkistä. Haluaisin pitää kiinni ikuisesti. Keinua unenomaisessa äärettömyydessä, jolle ei näy loppua.


Sinä olet taivas. Minä meri. Ne yhtyvät horisontissa. Kohtaavat toisensa. Pitävät tiukasti kiinni. Siellä minä sanoisin sinulle -älä pelkää, minä olen tässä. Sinä katsoisit minua. Hymyilisit. -Tiedäthän, että rakastan sinua. 

Kyllä. Minä tiedän. Olen aina tiennyt. 

6 kommenttia:

  1. Joskus on päästettävä irti ihmisistä ja asioista, vaikka ei haluis. Se on vaan fakta. Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Se on vaan aika haastavaa ja tekee kipeää. Kiitos ❤❤

      Poista

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤