keskiviikko 11. marraskuuta 2015

vaaroilla


Olin pari viikkoa sitte omilla lomilla opistosta. Käytiin äitin, isän, pikkusiskon ja -veljen kans Vuokatissa. Mentiin sinne perjantai iltana ja lauantaina aamulla lähettiin mökin vierestä vaeltamaan jotain vaellusreittiä pitkin. Käveltiin ainakin neljän vaaran yli ja nähtiin paljon kaunista luontoa, vaaramaisemia, puroja ja joitain vanhoja rakennuksia.

Nautin siitä, ku sai pitkästä aikaa kuvata ihan rauhassa. Ei ollu kiire mihinkään ja joka puolella oli jotain sellasta, mitä en ollut nähny koskaaan. Kameran linssin takaa näkee enemmän. Huomaa pieniä yksityiskohtia, jotka muuten jäis huomaamatta. Nykyään osaan arvostaa luontoaki paljon enemmän.
 Oli mukava pitkästä aikaa vaeltaa ja olla perheen kans. Sunnuntaina ajeltiin kotiin ja maanantaina palasin takaisin opistolle.


Syksy.
Hiipuu hiljalleen. 
Lumi
hiutaleita
enkeleitä.

Hiljaisuutta.
Pimeyttä.
Valoa jossain
piilossa.

Metsässä
sammaleita,
kiviä.
Jotain, pysyvää. 


Kävelen kapeaa polkua ylöspäin. Ympärillä sumua. Heinänkorret täynnä vesipisaroita. Lumihiutaleita lipuu hiljalleen taivaalta. Vesi liplattaa purossa. Täällä on jotain rauhallista. Jotain, mikä saa minut pois ajatuksistani. Jotain vapautta. Tajuan, että olen pitkästä aikaa oma itseni. 


4 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Luonto on kyllä oikeesti niin ihana paikka ja siellä rauhottuu kyllä tosi hyvin! Mieli lepää!♥

    VastaaPoista
  2. Woww mitä kuvia!! Varmasti ihana reissu❤️

    VastaaPoista

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤