varjele kaikelta pahalta #87 (Julle)

Puistonpenkki tuntuu kostealta housujen läpi, mutta virhearviota on turha enää tässä vaiheessa katua. Onneksi olen sentään pukenut tummat housut aamulla jalkaan niin joka ikinen kadunkulmassa kyttäävä mummeli ei luule mun nukkuneen yötä kadulla kodittomana.

Ranta täyttyy hiljalleen lapsiperheistä, joiden mukana se hetken nauttimani hiljaisuus katoaa kuin tuhka tuuleen. Toisaalta aamuinen hiljaisuus pakottaa käymään mieleen tulvivat ajatukset läpi, eivätkä kaikki niistä ole mieluisia, joten ehkä on parempi saada jokin syy paeta niitä.

Ravistelen lahkeet hiekanjyvistä ja avaan kengän nauhat. Hikipisarat valuvat otsaa pitkin ja muistuttavat kipeästi siitä, että täällä lämpötila vaihtelee suuresti päivän aikana. Aamulla on parempi pukea pitkähihaista päälle, mutta päivän mittaan sää alkaa näyttää hellelukemia. Työnnän sukat kenkiin ja nappaan ne toiseen käteen. Kangaskassi saa paikkansa olkapäältä, jossa se keikkuu iloisesti ja paukauttaa juomapulloa ikävästi kylkeä vasten joka askeleella.

Suunnistan rantaviivaa niin pitkälle, että löydän useamman metrin kokoisen aukon, jonka valtaan itselleni. Riisun collegen ja työnnän puhelimen syvälle pyyhkeen mutkaan. Hiekka tuntuu ihanan lämpimältä jalkapohjia vasten, kun astelen kohti aaltoja, jotka vyöryvät valtavana vaahtopäiden armeijana mua kohti.

Kahlaan niin pitkälle, että vesi yltää rintakehään saakka. Sitten annan itseni sukeltaa kohdalle tulleen aallon sekaan.

Kaikki tapahtuu hetkessä. Tunnen, miten aalto paiskaa mua kohti rantaa ja hörppään hädissäni täyden lastin vettä keuhkoihin. Yritän nousta ylös ja kakoa vettä kurkusta, mutta seuraava aalto vie jo mukanaan ja vedän jälleen kerran vettä henkeen. On vain sekasortoa ja hädän tunne, joka voimistuu hetki hetkeltä. Tunne, etten saa henkeä vaikka aina hetkittäin pää vielä nousee aaltojen yläpuolelle. Sitten ei ole enää mitään. On vain kumiseva tyhjyys, jossa on samaan aikaan kaikkea ja ei mitään.

Valo sarastaa jostain kaukaisuudesta. Se tulee koko ajan lähemmäksi ja lähemmäksi. Lämpö ympäröi koko kehon ja keinuttaa sitä hiljalleen edestakaisin, eikä mikään ole koskaan ollut niin rauhoittavaa. Niin turvallista.