keskiviikko 29. marraskuuta 2017

ikirouta

Meren sylissä näen ne väsyneet kalat, jotka eivät enää jaksa uida. Joita virta kuljettaa ja kalastajat nostavat verkkoihinsa. Näen taivaanrannassa kaistaleen auringon valoa, joka hiljalleen katoaa. 
Kuulen miten aallot paiskaantuvat rantakiviin. Miten pääskyset lakkaavat laulamasta. Kuulen tuulen yltyvän, puhurin puhaltavan. Miten viima tuo tullessaan lehdet, jotka peittävät maan ikiroutaan. Jääkiteet muodostavat kuvioita. Piirtävät ympyröitä. 
Jospa aurinko vielä nousee taivaanrannan takaa. Sulattaa maan, jotta metsäpolulla kuuluu lasten nauru. Jossakin onnellinen pari saa toisensa. Jospa aallot kannattelevat joutsenia, jotka saapuvat pitkältä muuttomatkaltaan. Jospa se väsynyt kala jaksaa jälleen uida. Jospa joku kaunis päivä vielä hymyilen, koska on paljon syitä elää. Elää ja olla onnellinen.

8 kommenttia:

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤