kuu

Joulu.
Olen käpertynyt mytty peiton alla.
Syvällä sisimmässä sirpaleet hajoavat aina vain.
Rikkinäinen sydän rikkinäisessä ihmisessä.
Voinkohan enää koskaan olla ehjä.
Kokea olevani rakastettu.

Kuu.
Mietin miksei voi hymyillä kuun lailla.
Kai mun hymy muistuttaa enemmän kuunsirppiä kuin aurinkoa.

• • •

Vaikea uskoa sun sanoihin.
Ensin et halua.
Ja sitten haluatkin.

Ymmärrätkö tunteista mitään.
Tunnen ilon ja surun hetket,
vaikka oli päiviä, kun en tuntenut niistä kumpaakaan.

• • •

Mummolan tuoksu.
Herään yöllä,
enkä saa enää unta.

Ehkä opin vielä olemaan minä.
Silloinkin, kun väsymys painaa päälle,
enkä jaksaisi elää.
Silloinkin, kun onnen kyyneleet valuvat paidan kaulukselle, eikä nauru lopu millään.
Silloinkin, kun tuntuu, että kaikki hajoaa ympäriltä ja on vaikea luottaa tulevaan.