tiistai 18. helmikuuta 2020

i k i n ä

Ikkunasta avautuu postikorttimaisema,
jossa lumihiutaleet leijailevat glitterinä maahan.
Haaveilen takkatulesta ja kupista kuumaa kaakaota.
Ja sinusta pitämässä kiinni minusta,
kun olen vaarassa hukkua oman mieleni demoneihin.

Olen niin väsynyt valintoihin, jotka päättyvät joka ikinen kerta umpikujiin.
Väsynyt siihen, etten kykene vuodattamaan kyyneliä,
vaikka sisälläni itken valtameriä.
Olen väsynyt kertomaan valheita ihmisille,
jotka kysyvät kuulumisiani,
sekä väsynyt olemaan meistä se,
joka ei
i k i n ä
tiedä.

4 kommenttia:

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤