vuodet vierii

sanani ovat olleet kadoksissa aivan liian pitkään.
yritän löytää tien takaisin sinne,
missä sydämeni oli lähellä särkyä
ja elämä tuntui pysähtyvän raiteilleen.

olen seisonut edessäsi kadulla.
kuiskannut mielessäni,
etten enää osaa edes vihata sinua.
pyydän mielessäni,
ettei sinunkaan tarvitsisi tänään vihata minua.

juoksen sillan yli niin lujaa kuin pääsen.
juuri kun olen noussut jaloilleni
tuntuu,
että kaikki romahtaa allani.

pelkään menneisyyteni haamuja,
jotka tuntuvat toisinaan ottavan minusta vallan.
enkä haluaisi enää hukkua.

sinä seisot vierelläni kirkon käytävällä.
sanat takertuvat kurkkuuni kun mietin,
miten maailma on johdattanut meidät toisillemme.
eikä minulla ole enää syitä lakata uskomasta,
että onnellisia loppujakin on olemassa
kaikkien näiden vuosien jälkeen.