Mä uskoin, että olin jo kerennyt unohtaa.
Tai ehkä unohtaa on väärä sana.
Päästä yli susta.
Ja silti mä makaan mun sängyllä ja mietin miltä sun kosketus tuntui.
Mietin, voinko tuntea sitä samaa kenenkään muun kanssa.
Ehkä mä olen tulossa hulluksi.
Tai sitten olen sitä jo nyt.
• • •
Välillä sitä luulee, että elämässä oppii pärjäämään yksin, mutta ei se loppupeleissä mene niin..
• • •
Joskus hiljaisuus käy ylitsepääsemättömäksi.
Koitan täyttää sitä musiikilla,
jos en jaksa ajatella.
Tai turhanpäiväisillä videoilla,
joissa ei ole mitään sanomaa.
Enkä jaksa uskoa, että olen ainoa.
Voin samaistua taas kerran! Osaat älyttömän hyvin pukea sanoiksi kaikki asiat❤
VastaaPoistaKiitos, kiva kuulla! ❤
PoistaTuttuja ajatuksia.. kiva että jaat tänne nii monenlaisia fiiliksiä!<3
VastaaPoistaKiitos Milja ❤
Poista<3
VastaaPoista❤
Poista