kohotin siipeni kohti aurinkoa

kuiskaavat -sinä olet paha
itken purppuranpunaisia kyyneliä,
joilla värjään kiharani
annatko vielä kerran anteeksi,
että loukkasin sinua
että luulin, etten osaisi rakastaa

valo, joka piti kiinni elämässä
hiipuu sisältäni pois
joka käski uskoa ja toivoa
ja rakastaa
aina kuolemaan saakka

mutta rakkaudesta en osannut pitää kiinni
se piti kiinni minusta
vaikka pyristelin lentoon
kohotin siipeni kohti aurinkoa
lauloin sinut uneen hyvästellessäni

enkä olisi ikinä uskonut niiden olevan jäähyväiset