Yö on pimeä. Äiti minua pelottaa. Itken hiljaa, sillä en halua herättää ketään. Miksi sinä äiti lähdit ja jätit minut yksin. Minulla on ikävä sinua. Isä on muuttunut hiljaiseksi, eikä hän enää koskaan halua tehdä minun kanssani mitään. Veljet vain nauravat, jos näkevät minun tai isän itkevän. He eivät ymmärrä, kuinka paljon minuun sattuu. Mummi sanoi, että taivaassa on hyvä olla. Onko oikeasti? Oletko sinä onnellisempi siellä, kuin täällä meidän kanssamme? Onko sinulla ikävä meitä? Rakastitko sinä minua koskaan?
(c) Matilda
Runot, tekstit ja novellit, joita julkaisen tässä blogissani, ovat fiktiivisiä, ellei toisin kerrota. Osa voi kuitenkin perustua tosi tapahtumiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤