Kuka eksyneen löytäisi,
toisi takaisin luoksemme?
Eksyin ja silloin pelkäsin,
että en pääsisi enää koskaan takaisin.
Pelkäsin, että minut unohdettaisiin.
Ei unohdettu.
Te toitte minut takaisin.
Tarjositte sitä minulle uudestaan,
ja tartuin siihen vähäisillä voimillani.
Uskoin.
Elämä jatkui.
Koettelemukset eivät loppuneet.
Epäusko valtasi mielen,
enkä enää jaksanut uskoa.
Piilouduin, sillä pelkäsin,
että ette hyväksyisi enää minua.
Ette ymmärtäisi.
Sinä tulit käsi ojennettuna.
Tarjosit vielä sanaa.
Kerroit,
että jaksaisin perille.
Vahvistit sanoillasi.
Hälvensit epäluuloni.
Toit minut jälleen takaisin,
ja pidit minut matkalla.
Etkä enää päästänyt irti.
(c) Matilda -15
Runot, tekstit ja novellit, joita julkaisen tässä blogissani, ovat fiktiivisiä, ellei toisin kerrota. Osa voi kuitenkin perustua tosi tapahtumiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤