keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Sunset


Seison hangella. Varpaita pistelee pakkanen. Posket punaisena, silmissä onnellisuuden hippuja. Hymyilyttää. On jo pitemmän aikaa ollut niin hyvä olla. On ollut turvallista saada olla täällä kaikkien ihanien ystävien keskellä. Synttäripäivä oli täynnä onnellisuutta. Hymyä, naurua, hyviä juttuja ja ympärillä monta niin tärkeää ystävää. Leivottiin mutakakku, joka oli vähän liian kauan uunissa, mutta se oli ihan yhtä hyvää. Syötiin sen kans jäätelöä ja nautittiin hyvästä seurasta. 


Katse kohti tulevaisuutta. On vielä epävarma olo, mutta en enää stressaa niin paljon kuin ennen. Kyllä elämä kantaa. Kantaa heikointakin kulkijaa. Auringon viimeiset säteet saavat hiukset näyttämään välillä kultaisilta. Kultaa on sydän ja mieli täynnä. 

Sumu kietoutui tiukemmin ympärilleni. 
En päässyt sitä enää karkuun. 
Vaivuin yhä syvemmälle pinnan alle ja tunsin,
 kuinka vaikeaa oli hengittää.
 Suljin silmäni. 
Tuli aivan pimeää.

Tunsin jonkun tarttuvan käteeni. 
Vetävän viimeisillä voimillaan minua ylöspäin.
 Sumu hälventyi.
 Näin suljettujen silmieni läpi auringon,
 joka oli kultaakin kauniimpi,
 mutta aukaistuani silmäni näin jotakin vielä kauniimpaa.
 Näin sinun hymysi


6 kommenttia:

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤