sinä yönä
taivas täyttyi vaaleanpunaisista pilvistä
sora ropisi maihareitteni alla
käärin villapaitani hihat rullalle
ja revin päivänkakkaran terälehtiä
niin kauan
etten enää rakastanut
.....
en ole halunnut kirjoittaa
sinusta
vaikka mieleni ei ole unohtanut
sillä et ole enää olemassa
minulle
sinun sanasi
vaatekaappini kätköissä
joinakin öinä herään ajattelemaan
miten liekit nuolevat ne pois
eikä minun enää tarvitse
muistaa
.....
lupaatko?
olla hyvä minulle
lupaatko?
sieluni tummuessa
vetää minut takaisin valoon
etten hukkuisi
enkä katoaisi
itseltäni
Kiitän ❤️
VastaaPoistaIhanasti kirjotettu
VastaaPoistaKiitos! ❤️
Poista