Kirje tulevaisuuteen #2

Matilda. Siitä on vuosi kun luit ensimmäisen kerran kirjeen menneisyyden itseltäsi. Vuosi, kun kirjoitit tämän kirjeen tulevaisuuteen toivoen, että voisit vielä joku päivä lukea sen. Hämmentyä ja hämmästyä siitä, miten viisaasti ja kauniisti olit jälleen kerran osannut kirjoittaa itsellesi.

Sä olet kaunis. Rohkea. Itsevarma. Sä olet empaattinen, ystävällinen, herkkä. Sä olet myös taiteellisesti lahjakas. Osaat kirjoittaa, soittaa eri soittimia. Osaat kuvailla tunteita, auttaa ihmisiä. Osaat olla oma itsesi. Se on tärkeää, aina.

Usko siihen, että riität. Tänään, huomenna ja tulevaisuudessakin. Riität sellaisena kuin olet. Saat olla ylpeä kaikesta, mitä olet saavuttanut elämässä. Asioiden ei tarvitse aina olla suuria, elämää mullistavia asioita. Ne voivat olla jotain, mitä muistella vanhana keinutuolissa.

Kaikella on tarkoitus. Myös vastoinkäymisillä, mitä olet kokenut tämän vuoden aikana. Myös niillä, joita on tapahtunut lähiaikoina. Ne ovat osa suurta kokonaisuutta. Jos ei olisi huonoja päiviä, ei olisi hyviäkään. Olisiko elämä silloin yhtään sen mukavampaa tai helpompaa. En usko.

Luota sun intuitioon. Luota tunteeseen, mutta pidä myös järki mukana. Elä hetkessä. Usko kaiken järjestyvän.

Oot kipuillut yksinäisyyden kanssa. Sun tunteiden, jotka heittelehtii välillä ylös ja alas. Muista, että sekin on fine. On fine kokea alamäkiä ja tuntea ahdistusta ja pahaa oloa. On fine, tuntea joskus olevansa riittämätön. 

Sait viettää jälleen kerran kesän amerikassa. Ainakin toivon niin. Toivon, ettei matka peruuntunut jostain syystä ja pääsit turvallisesti perille. Oon onnellinen, jos sait nähdä ne ihmiset siellä, jotka muodostivat sun ympärille perheen. Perheen, jossa olet saanut kokea olevasi tärkeä. Susta on välitetty, sua on rakastettu.

Toivon myös, että kaikki on hyvin sun biologisen perheen kanssa. Että sun välit sun vanhempiin ja sisaruksiin on lähentyneet. Että sä olet kasvanut tän vuoden aikana henkisesti.

Uskon, että oot jaksanut tsempata ittees koulujuttuja varten. Että oot valmistunut ja saanut viimein ammatin. Muista, että vaikka se ammatti ei välttämättä ole sun unelma-ammatti, toivon, että sä saat ja voit olla ylpeä siitä. Ylpeä, että onnistuit, vaikka olit niin monta kertaa vähällä luovuttaa. Muista, että susta on mihin vaan.

Luotan siihen, et sun yks suurimmista unelmista on toteutunut. Että sun kirja on viimein edennyt siihen pisteeseen, että se julkaistaan tai se on jo julkaistu. Saat olla ylpeä siitäkin. 

Matilda. Muista välittää myös itsestäsi. Muista, että itkeminen ei tarkoita sitä, että on heikko. Muista, että olet aina arvokas ja se, että sä elät, on jo suuri syy olla onnellinen ja samalla kiitollinen.