tiistai 28. heinäkuuta 2015

usva


Sininen usva peittää näkyvyyttä. Asfaltti on tumma. Taivas on täyttynyt myrskyn merkeistä. Sadepilvistä ja salamoista. Kuuluu ukkosen jyrähtelyä. Makaan liikkumatta asfaltilla. Annan ajatusten lipua hiljaa mielessäni. Tässä on hyvä olla.


Muistojen rikkaamat vuodet takanapäin. Edessä jotain uutta ja tuntematonta. -Pelottaako? Ei pelota. Jos katsot syvälle silmiini, näet siellä ehkä jotain mustaa ja tummaa. Joskus minusta tuntuu, että luet minua kuin avointa kirjaa, ja joskus minusta tuntuu, että en tunne sinua lainkaan. Missä menee ystävyyden raja, missä?


12 kommenttia:

  1. En kestä kuin hyvin kirjotat aina!! <3 Tämäkin niin ihanasti tehty postaus. Ja sä oot super kaunis! :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en kestä kuin ihania kommentteja aina laitat! <3 Kiitos!! <3

      Poista
  2. Ihana postaus <3 Osaat kyllä kirjottaa iha sika hyvin!

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjotus!❤ Iteltä löytyy usein saman tyylisiä mietteitä.

    VastaaPoista
  4. Ihana!♥ oot niin taitava kirjottamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Tämmöstä palautetta on aina ihana kuulla!

      Poista
  5. Apua, tää oli niin mahtavasti kirjotettu teksti, taas kerran! <3

    VastaaPoista

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤