keskiviikko 23. tammikuuta 2019

hyvä alkaa pienestä

Mä oon ollut pienenä se tyyppi, joka kerää pinon Aku Ankkoja syliin ja kantaa ne mukanaan vessaan. Vähän vanhempana mukana oli joku nuorten kirja. Nykyään matkassa on puhelin. Se kulkee mukana kaikkialla, vaikkei aina edes haluaisi. Koska ethän voi ikinä tietää, jos joku soittaa tai ottaa yhteyttä snäpissä. Tai jos tarvitset google mapsia tai sun pitää googlettaa, mistä löytyy Oulun halvimmat irtokarkit. 

Myönnän rehellisesti, että toisinaan some vie mun elämästä suurimman osan ajasta. Se tekee mut väsyneemmäksi ja ärtyneemmäksi. Tiuskin, jos joku tulee keskeyttämään mun videon katselun. Lukkiudun huoneeseen kuulokkeet korvilla ja saatan myöhemmin huomata viettäneeni siellä monta tuntia peräjälkeen. 

Oon väsynyt. Väsynyt pitämään ystäviin yhteyttä. Väsynyt lukemaan toisten -öitä, snäppejä, joilla ei oo mun elämään sen suurempaa merkitystä. Ja koska väsyn näihin pieniin asioihin, en jaksa enää reagoida niihin oikeisiin ja tärkeisiin juttuihin. Siihen, että jostakin on tullut täti tai jollakin on henkisesti paha olla. Oon väsynyt somettamiseen. Toisaalta olen myös samalla koukussa siihen.

Oon nyt muutaman kuukauden sisällä poistanut kolme kertaa snäpin ja kaikki mahdolliset ilmaiset katselupalvelut mun puhelimesta. Ja näiden kahden ensimmäisen kerran aikana huomasin muutoksia. Puhelimella tuli oltua vähemmän. Energiaa riitti koko päivän ajan. Oli enemmän fiilistä tehdä kaikkea. Kerran olen myös kokeillut ottaa snäpistä ilmoitukset pois. Tämä lopetti mun turhan puhelimen tsekkailun viestien toivossa. Toisinaan pianoa soitellessa tajusin, että puhelin on jossain, enkä edes tiedä missä ja että en oikeastaan edes välitä, onko joku ottanut yhteyttä vai ei. 

En tiedä, missä menee hyvä ja sopiva raja. Paljonko on riittävästi ja mikä on taas liikaa. Mutta aion taas yrittää elää ilman päänsisäistä ääntä, joka käskee tarkastamaan snäpin ja instan ja snäpin uudelleen. Joka saa mut kierrättämään kahta tai kolmea sovellusta yhä uudelleen ja uudelleen, koska ainahan sinne on voinut tulla jotain uutta. 

Ei pitäisi olettaa, että joku on snäpissä tavoitettavissa muutaman minuutin sisällä. Ei pitäisi myöskään ottaa itse paineita siitä, että olisi aktiivinen somessa. Ehkä vähän on hyvä ja riittävästi. Ehkä silläkin pärjää. 

Yritän taas pitkän tauon jälkeen aloittaa säännöllisen liikunnan ja olisi mukava taas innostua piirtämisestä ja maalaamisesta uudelleen. Ehkä kirjaakin voisi taas kirjoittaa eteenpäin. Kuka muistelee keinutuolissa sitä, että olipas se kyllä, kun silloin käytettiin snäppiä ja päivitettiin instagramia. En minä ainakaan. Haluan, että muistan aivan jotain muuta. Niitä hetkiä, joilla on merkitystä. Keskusteluilla kasvotusten. Kävelyretkillä luonnossa. Asioilla, joista nautin ja joita rakastan tehdä.

Hyvä alkaa pienestä. Ehkä tämä on mun matka johonkin parempaan ja suurempaan.

10 kommenttia:

  1. Tuttuja fiiliksiä, välillä puhelin vaan koukuttaa, eikä saa oikeen mitään muuta aikaseksi. Toivottavasti sitä oppis tekemään niitä oikeesti merkityksellisiä asioita, eikä vaan selailemaan somea.
    Ihana kirjotus❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä jännä, miten se vie kiinnostuksen kaikista muista asioista, mitkä varmasti auttais paljon paremmin jaksamaan arjessa.
      Kiitos Nella! ❤

      Poista
  2. Hyvä kirjotus! Mietin ite monesti samoja asioita! Päädyin noin puol vuotta sitten siihen, että otin ilmotukset pois päältä snäpistä, instasta ja wapin ryhmistä. Nyt ei kaduta ollenkaan, ettei oo puoleen vuoteen puhelin hälyyttänyt koko ajan viesteistä yms. Tulee enempi mietittyä mitä oikeesti haluan tehdä ja vähempi selattua somea. Pieni teko, mutta iso ja positiivinen vaikutus omaan elämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ilmotusten pois ottaminen on kyllä hyvä. Ei tuu heti otettua puhelinta käteen ku näkyy joltain snäppi. Vaan kattoo sitä sitte samalla ku on muutenki tarve käyttää puhelinta.
      Oon kyllä kans huomannu sen positiivisen vaikutuksen :)

      Poista
  3. Hyvin tuttua monelta osin! Kiva että puhut tästä aiheesta, tuot tärkeitä ajatuksia esiin ja saat pohtimaan. Mulla on kans vähän väliä ollu somebreikkejä ja se on kyllä niin vapauttavaa, joka kerta. Niitä ku muistais ja jaksais ottaa enemmän.

    Jos kiinnostaa kirjallisuus aiheesta ni suosittelen lukemaan Jaron Lanierin 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt. Mulla on kyseinen kirja kesken ja täytyy sanoa et vaikuttava teos, vaikka aika paljon aivoja kiemuralle pistävää faktatietoa sisältääkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla ! Semmonen aihe, mikä toisaalta tulee esiin monessa paikassa, mut mitä ei aina tuu ajateltua tai jota ei jaksa miettiä. Toisinaan on hyvä pysähtyä kuitenkin pohtimaan näitä asioita omalle kohdalle. Somebreikit on kyllä hyvä aina välillä. Kokonaan en vois ilman olla, koska kuitenkin merkittävä yhteydenpito tapahtuu siellä.

      Pitää kyllä tsekata tuo kirja sitten ku on vähä rennompi elämänvaihe taas :) kiitos vinkistä !

      Poista
  4. Se on kyllä niin totta, että älylaitteet koukuttaa ja pahasti... Joskus sitä tulee viettäneeksi tunteja omassa huoneessa vain katsellen jotain ihan turhia juttuja tabletilta, kun samaan aikaan voisi vaikka viettää aikaa perheen kanssa. Ja joskus voisi kyllä vaihtaa nää laitteet ihan siihen perinteiseen kirjaan, niitä kun tulee luettua nykyään aivan liian vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen on kyllä niin ihanaa. Mä luin ennen aina ihan sikana kirjoja. Nykyään ei muka oo aikaa tai kiinnostusta. Harmittaa. Pitäis ottaa itteä niskasta kiinni ja ettiä pari hyvää kirjaa ja alkaa taas lukemaan :)

      Poista
  5. Tuttua, haluaisin vähentää puhelimen käyttöä,mutta se on aika haastavaa, just kun on riippuvainen ja tottunut tarkastaan sovelluksia jatkuvasti. Mutta pyrin ainakin vähentämään tuntimääriä pikkuhiljaa, koska tää puhelin vie liikaa aikaa ja vois tehä enemmän järkevämpiä asioita, vaikka on tässä hyviäkin puolia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Jos kieltää iteltä kaiken kokonaan ni se voi olla liian iso steppi kerralla. Hiljaa hyvä tulee vai miten se meni :)

      Poista

Jos postaus herätti ajatuksia, ni kommaa mulle jotain ❤